Julkaistu: 16.12.2014 klo 19.11.27
Kävimme eilen (15.12.) Kiran kanssa jäsenkorjaajalla. Käynnin taustallahan oli minun epäilyni, että Kiralla saattaisi kuitenkin olla jossain jonkinmoista kipua tai jumitusta, vaikka eläinlääkäri jo julistikin Kiran ihan täysin terveeksi ja kauniisti liikkuvaksi koiraksi. Kipuja epäilin sen vuoksi, että hihnan kiristyminen tekee Kirasta reaktiivisemman. Lisäksi Kira vennytteli etu- ja takaosaansa todella paljon, ja myös rapsutteli lavan ja rintarangan aluetta usein. Kasvattajan hyvien kokemusten vuoksi rohkaistuin lopulta varaamaan ajan koirien jäsenkorjaajalle. Olimme alunperin menossa Anu Virkkalan luokse Kokkolaan, mutta kun selvisi, että seuraavat vapaat ajat ovat maaliskuussa, niin päädyimme Mahtitassut.fi-firman alla jäsenkorjausta tekevän Jaana Korkia-ahon käsiteltäväksi.
Kasvattajan hyvien kokemusten lisäksi olin lueskellut netistä muiden kokemuksia käynneistä koirien jäsenkorjaajien luona. Vaikka kokemukset olivat kaikki järjestään hyviä, niin silti oli ennakkoon itsellä sellainen olo, että minkähänlaisen puoskarin luokse sitä oikein olen koiraani viemässä. Miten niin olen skeptinen? :D
Ja olipahan käyntiin todella syytäkin! Jaana aloitti katsomalla Kiran liikkumista ulkona ja sanoi heti, että Kiran selkä on ihan vänkyrällä. Lapojen takana oli iso notko ja siitä taaksepäin selkä oli puolestaan ihan kumarassa. Selkälinjaa ei parhaimmalla tahdollaankaan voinut siis sanoa suoraksi. Kira ei myöskään käyttänyt takapäätään kunnolla, siis vetänyt takajalkoja kunnolla taakseen liikkuessaan. Tällöin askeleen pituus on lyhyempi, eli Kira tavallaan "sipsutti" liikkuessaan. Kun Kiraa sitten alettiin käsittelemään, "vikalista" tuntui paisuvan aina vain suuremmaksi ja suuremmaksi. Ainoa suurin piirtein kunnossa oleva kohta oli kuulemma Kiran häntä, jossa ei ollut mitään suurempaa vikaa, ja joka oli Jaanan mukaan paremmassa kunnossa kuin koirilla yleensä. Muualla olikin sitten jumeja ja vinksahduksia senkin edestä..
Kiran niska oli aivan tukossa, samoin selän keskiosa, joissa molemmissa oli todella kireitä lihaksia ja jänteitä. Selässä oli myös jänteitä ihan kunnolla väärissä asennoissa ja kaksi nikamaa pois paikoiltaan. Lapojen välissä tuntui aluksi myös voimakasta jännitystä ja kireyttä, mutta se laukesi niskan ja selän käsittelyllä. Takajaloissa ja muutenkin Kiran takapäässä oli myös pahoja jumeja. Esimerkiksi oikeassa takajalassa oli kintereen alapuolella jänne niin pahasti sijoiltaan, että se oikein paukahti, kun Jaana sai sen paikoilleen. Ääni kuulosti samanlaiselta napsahdukselta, kuin mitä kuuluu valokatkaisijasta valoja sytyttäessä tai sammuttaessa. Myös etujaloista ja rintakehästä löytyi jumeja, mutta ne eivät ymmärtääkseni olleet yhtä pahoja kuin takaosan jumitukset. Niin, ja olivatpahan Kiran purulihaksetkin tukossa. Jaana selosti minulle Kiraa käsitellessään löydöistään, mutta varmaan puolet asiasta ehdin jo unohtaa. Jumeja kuitenkin löytyi - ja paljon!
Käsittelyssä Kiran pahat selkäjumit |
Jaanan mukaan Kira lähti tosi nopeasti myös itse auttamaan häntä jänteiden ym. paikoilleen laittamisessa. Jaanan löytäessä kireän ja vinksahtaneen paikan Kira monesti omalla pienellä liikkeellään auttoi kohdan kuntoon saamisessa. Kira myös eleillään kertoi Jaanalle kipeistä paikoista. Joko niin, että Kira hakeutui jumiutunut kohta edellä Jaanan luokse, tai niin, että Kira yhtäkkiä "piilotti" jonkun tosi kipeän kohdan Jaanalta. Kiran vaihtaessa yhtäkkisesti asentoa Jaana jatkoi käsittelyä jostain muualta kohtaa kehoa, ja palasi sitten myöhemmin aiemmin piilotettuun kipeään kohtaan, kun sen käsittely oli taas mahdollista. Jäsenkorjaus siis todella on koiran ja hoitajan yhteistyötä. Oli myös jännä nähdä, miten Kirakin keskittyi käsittelyyn tosi tarkasti, kun Jaana löysi jonkin uuden jumittavan kohdan.
Kira oli koko käsittelyn ajan tosi rauhallinen ja rento, vaikka varmasti otti kipeää kun ihan pahimpia jumeja käsiteltiin. Kahta osteopatiakäyntiä lukuunottamatta (jolloin osteopaatti ei pystynyt Kiraa kauheasti edes käsittelemään) Kira ei ole ollut aiemmin kenenkään vieraan ihmisen käpälöitävänä. Jännitti vähän sekin etukäteen, että miten Kira suhtautuu siihen, varsinkin kun käsitellään kipeitä ja arkoja paikkoja. Jaana käsitteli Kiraa kokonaiset KAKSI tuntia! Mutta koko sen ajan Kira malttoi olla käsiteltävänä ja vasta kahden tunnin tultua täyteen Kira alkoi käyttäytyä sen näköisesti, että nyt riittää. Jälkikäteen juttelin kasvattajan kanssa asiasta ja hän sanoi, että Anu Virkkala oli yleensä käsitellyt hänen koiraansa enimmillään 75 min. Joten aikamoinen murjomissessio tämä meidän visiitti olikin.
Korjaus 18.12.2014: Jaanan mukaan pitkä käsittelyaika johtuu kuulemma siitä, että hän ei vielä vain ole niin nopea kuin Anu Virkkala. Ja hän mielellään myös enemmän aikaa sellaisen koiran kanssa, joka ei ole hänen luonaan aiemmin käynyt, ja jonka hän tietää ennakkoon olevan hieman varautunut.
Takajalkojen jumit käsittelyssä |
Kokonaisuudessaan tästä käynnistä jäi minulle todella positiivinen mieli. Ihan varmasti tullaan jatkossakin käymään Jaanan vastaanotolla. Tällä visiitillä saatiin vasta Kiran pinnalliset lihakset auki, joten syvempää lihaksista voikin sitten löytyä vielä vaikka mitä.. Heti käsittelyn jälkeen Kiran selkälinja oli paljon suorempi ja Jaana sanoi selkälinjan siitä vielä suoristuvan lisää muutaman päivän aikana. Kira alkoi liikkuessa myös työntää takajalkojaan syvemmälle alleen. Joten ihan varmasti jumit ovat vaikuttaneet Kiran liikkumiseen. Voi vain arvailla, mikä merkitys näin pahoilla jumeilla on ollut räyhäämisen syntymisessä ja sen ylläpidossa! Aiheuttavathan jo paljon pienemmät jumitukset kipua jo ihan ihmisenkin kehossa. Puhumattakaan siitä, että on oikeasti koko kroppa vinksallaan ja tukossa!
Käynnin jälkeen Kira olikin sitten ihan hirmuisen väsynyt ja kipeän oloinen. Onko toisaalta ihme? Jaana sanoi kivun kestävän useimmilla koirilla pari päivää käynnin jälkeen, joillain koirilla jopa viikonkin verran. Jaana myös suositteli kipulääkkeen antamista ja ihan rauhallisia, lyhyitä kävelylenkkejä parin päivän ajan käynnin jälkeen. Ensimmäiseksi yöksi ja käynnin jälkeisen päivän ajaksi laitoin Kiralle villamanttelin sisällä päälle. Kiralla ei näyttänyt kuitenkaan olevan yhtään liian kuuma, kun se käpertyi pedilleen aivan pienen pienelle kerälle. Ulkoillessa olen käynnin jälkeen heittänyt Kiran selkään myös villamanttelin ja softshell-manttelin, että lihakset pysyvät varmasti lämpöisinä nyt kun ne ovat vielä arkoina. Kipulääkitys ja vaatetus (ja aika!) selvästi kuitenkin ovat auttaneet toipumisessa. Tänään, jäsenkorjaajalla käynnin jälkeisenä aamuna, Kira oli niin vaisu, ettei suorittanut edes normaalia ylitsepursuavaa aamutervehdystään. Kira kävi vain nopeasti kuonolla koskemassa minun vielä unista jalkaani ja kipitti sitten nopeasti takaisin petiin. Iltapäivällä työpäivän päätteeksi saatu kotiintulotervehdys olikin jo sitten ihan normaalilla ylitsevuotavalla tasollaan.
Lenkeillä Kira on liikkunut käynnin jälkeen rauhallisesti ja rentona, toisaalta mitään kiihdyttävää asiaa ei olla käynnin jälkeen kohdattukaan. Onkin mielenkiintoista jäädä seurailemaan, että vaikuttaako jumien poistaminen Kiran reaktiiviseen käytökseen ja rähjäämiseen mitenkään. Kipujahan jumit ovat sille kuitenkin varmasti aiheuttaneet.
Moikka,
VastaaPoistaKiitos kirjoittamastasi. Kysyisin näin tietämättömänä paljonko jouduit maksamaan Jaanalla käynnistä?