Julkaistu: 25.1.2015 klo 15.21.48
BAT, eli behavior adjustment training, on amerikkalaisen koirankouluttajan Grisha Stewartin kehittämä menetelmä. BAT on hyvin kokonaisvaltainen menetelmä, joka koostuu koiran elekielen lukemisesta, uudenlaisista hihnankäyttötekniikoista, järjestetyistä BAT-treenisessioista ja arjen selviytymiskeinoista. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi BAT:n Suomeen tuonut koira- ja kissakoulu Heiluvan hännän perustaja Miira Hellsten onkin kuvaillut BAT:ia oikeastaan elämäntavaksi.
Tässä postauksessa esittelen lähinnä pintaraapauksen siitä, mikä on BAT:n perusidea ja miten järjestetyt BAT-treenisessiot toimivat. Kovin syvällisiin sfääreihin ei tässä ole mahdollista mennä. Asiasta enemmän kiinnostuneet voivat katsella lisälukemista listasta, jonka olen koonnut tämän postauksen loppuun.
BAT:ssa on ajatuksena se, että koira itse oivaltaa oman toimintansa seurausten kautta, että toinen koira, ihminen tai muu asia, joka on koiran mielestä jännittävä tai pelottava, ei loppujen lopuksi niin jännittävä olekaan. Metodissa myös rohkaistaan koiraa rauhoittavien signaalien käyttöön. Siis koira oppii oman toimintansa seurausten kautta, että on paljon kannattavampaa esimerkiksi kääntyä pois, kuin syöksyä pää punaisena kiljuen kohti.
BAT:ssa koira on pääroolissa, hihnan päässä olevan ihmisen tehtävä on lähinnä luoda sellaiset olosuhteet, että koiran on mahdollista oppia. Ihmisen kannalta treeni on siis äärimmäisen tylsää. Ulkopuolisen silmin BAT-treeni ei näytä yhtään miltään: koiran kanssa vain haahuillaan ympäriinsä löysällä hihnalla häiriökoiran ympärillä, eikä koiran kanssa "tehdä mitään". Koira määrää suunnan ja ihminen seuraa. Sellaista BAT nimenomaan on ihanteellisimmillaan. Siis silloin, kun etäisyys häiriöön pystytään mitoittamaan niin, että treenaava koira kyllä huomaa häiriökoiran läsnäolon, mutta pystyy silti olemaan täysin rento ja rauhallinen. Toimitaan siis reippaasti reaktiokynnyksen alapuolella.
Esimerkki BAT-treenistä. Häiriökoira on noin 40-50m päässä.
Kira tarkkailee koiraa, mutta pystyy rauhallisesti ja rennosti haistelemaan maata ym.
Tavoitteena on, että ihmisen tarvitsisi puuttua koiransa toimintaan mahdollisimman vähän. Jos koira kulkee suoraan kohti häiriökoiraa, koira pysäytetään rauhallisesti, löysätään hihna ja odotetaan, että koira itse kääntyy pois ja sitten jatketaan matkaa johonkin toiseen suuntaan. Jos koira jää tuijottamaan häiriökoiraa, odotetaan, että koira itse katkaisee tuijotuksen. Jos tuijotus vain jatkuu, eikä koira pääse siitä itse irti, ihminen puuttuu peliin mahdollisimman miedoin keinoin. Mahdollisimman mietoja keinoja ovat esimerkiksi se, että hihnan päässä oleva ihminen siirtää painoaan häiriökoirasta pois päin, tai ottaa askeleen siitä pois päin, hihnan kevyt liikuttaminen, jonkin pienen äänen päästäminen (esim. maiskutus) joka kiinnittää koiran huomion ym. Järeämpiä keinoja, siis luoksetulokäskyä, namilla houkuttelua ym. käytetään vasta siinä vaiheessa, kun miedommat konstit eivät riitä tuijotuksen katkaisemiseen. Mahdollisimman mietoja konsteja käytetään siksi, että koira itse voisi oivaltaa, että se voi valita myös ärsykkeestä luopumisen (=tuijotuksen katkaisemisen). Tarkoituksena on siis saada koiran huomio pois häiriökoirasta siten, että huomion pois kääntäminen on ikään kuin koiran oma idea.
Kuulostaa yksinkertaiselta. Periaatteessa.. Todellisuudessa sekä Kira ja minä olemme olleet aivan rättiväsyneitä jokaisen BAT-treenisession jälkeen. BAT nimittäin edellyttää ohjaajalta aivan 100 % keskittymistä omaan koiraan koko treenisession ajan. Huolimattomuudelle ei ole sijaa, kun toimitaan räjähdysherkän koiran kanssa, jolle yritetään luoda toisenlaista suhtautumistapaa toisiin koiriin. Koiran elekieli ja oman koiran reaktiot täytyy tuntea todella tarkkaan. Haastavampia ovat tilanteet, joissa koira jää tuijottamaan häiriökoiraa. Milloin koiran tuijotus tulee saada katkaistua mahdollisimman pian, ja milloin voi jäädä rauhassa odottelemaan, että koira itse luopuu ärsykkeestä? Koiran elekieli sen kertoo. Grisha Stewart on käyttänyt kahden sekunnin sääntöä - siis koiran tulisi pystyä itse katkaisemaan tuijotus 2s kuluessa. Käytännössä Kiran kanssa tämä sääntö ei aina oikein päde. Koiran elekielen lukeminen antaakin varmemman vastauksen.
Pätkä samasta treenistä kuin edellinen video. Etäisyys suunnilleen sama (40-50m).
Lopussa Kira tarvitsee hieman enemmän apua häiriöstä luopumiseen.
Mistä sitten tietää, että BAT-treenissä tapahtuu edistystä? Treenin aikana edistymistä on tapahtunut, jos etäisyys kahden koiran välillä on pienempi lopetettaessa kuin aloitettaessa. Pidemmällä aikavälillä edistys näkyy siinä, kuinka nopeasti päästään johonkin tietyn etäisyyden päähän häiriökoirasta. Kun treenasimme Kiran kanssa ensimmäistä kertaa erään häiriökoiran kanssa, lähietäisyydelle (=5-10m) pääseminen kesti puoli tuntia. Kun treenasimme saman koirakon kanssa kolmatta kertaa peräkkäin, pääsimme lähietäisyydelle viidessä minuutissa.
Pätkä saman treenisession alusta. Kira on jännittyneempi kuin edellisissä videoissa.
Häiriökoira haukkuu, johon Kira reagoi jännittymällä. Joudun kutsumaan Kiran pois.
Häiriökoira haukkuu, johon Kira reagoi jännittymällä. Joudun kutsumaan Kiran pois.
Koska elämä on oikeasti hallitsematonta kaaosta järjestettyjen BAT-treenisessioiden ulkopuolella, täytyy koiralle opettaa myös muita konsteja, jotka auttavat sitä selviämään vaikeista tilanteista. Tähän tarvitaan erilaisia korvaavia käytöksiä ja muita temppuja, joilla voi pitää koiran kiireisenä vaikean tilanteen ajan, ettei se ehdi reagoimaan ärsykkeeseen. BAT ei siis suinkaan mitätöi korvaavien käytösten opettamisen merkitystä. Ennemminkin se täydentää rähjäkoiran kouluttamisen työkalupakkia ja tuo siihen yhden ulottuvuuden lisää. BAT:n avulla koira oppii vähitellen pärjäämään itse tilanteissa, jotka olivat aiemmin liian vaikeita. Tällöin koiran ei välttämättä tarvi koko ajan olla käskyn alla, vaan se selviytyy itse. Korvaavat käytökset ja temput tulevat puolestaan käyttöön tilanteissa, jotka ovat tällä hetkellä liian vaikeita koiralle ja joissa se muutoin saattaisi turvautua rähjäämiseen. Kun työskennellään näillä kahdella rintamalla yhtä aikaa, lopputuloksena on koira, jonka ei enää tarvitse rähjätä ja jos tilanne yltyy kuitenkin liian vaikeaksi, koira tietää selviytymiskeinoja, jotka auttavat sen hengissä selvemmille vesille.
Lisätietoa BAT:sta:
- BAT-metodin viralliset kotisivut, joilla lisälukemista esim. Learn More-otsikon alaisuudessa: http://empoweredanimals.com
- DVD-sarja: Grisha Stewart. BAT 2.0 series.
- Kirja: Grisha Stewart. The official ahimsa dog training manual. A practical, force-free guide to problem solving & manners(*)
- Kirja: Grisha Stewart. Behavior adjustment training 2.0: New Practical Techniques for Fear, Frustration, and Aggression in Dogs (*)
- Miira Hellstenin pitämä BAT-rähjäherkkien, arkatassujen ja ylikiihtyvien koirien seminaari
- Miira Hellsten. Behavior adjustment training. BAT-metodi rähjäherkkyyksien ehkäisemiseen ja poistamiseen. Canis 6/2014.
Ps. Onpas ihanaa katsoa noita treenivideoita reilun kuukauden takaa. Edistytty on nimittäin reippaasti! Videoilla näkyvät treenit päättyivät noin 35-40m etäisyydelle häiriökoirasta. Nykyään voisimme aloittaa treenit 50m etäisyydellä ja useimmiten olemme päätyneet 15-5m etäisyydelle häiriökoirasta.
Tekstin sisältämät kaupalliset linkit on ilmoitettu (*)-merkinnällä.