Julkaistu: 7.3.2015 klo 12.39.11
Kuten jo nimikin kertoo, positiiviseen vahvistamiseen (R+) kuuluvat olennaisena osana palkkiot. Kiralla käytän namipalkan lisäksi lelupalkkaa ja erilaisia toiminnallisia palkkioita. Namipalkka on meillä kuitenkin se eniten käytetty juttu, vaikka parhaillaan yritänkin opiskella enemmän lelupalkan käyttöä mielentila-intervallitreenien muodossa.Namitekniikkani on yrityksen ja erehdyksen myötä hioutunut vähitellen tällaiseksi, ja olen kyllä aika tyytyväinen tämänhetkiseen namipalkkaukseeni.
Lenkillä ja treeneissä minulla on mukana aina kolmenlaisia nameja, joilla kaikilla on oma tehtävänsä.
1) Perusnamit
Tavallisesti Natures menua, keitettyjä broilerin sydämiä, vaihteleva kokoelma lihapitoisia norminappuloita sekaisin ja joskus myös juustonkannikoita, nakkia, kuivattua kalaa, katkarapuja tms. Perusnamit ovat palkkioita, jotka maistuvat Kiralle oikein hyvin tilanteissa, joissa ei ole kovin pahaa häiriötä ja joissa toimitaan reaktiokynnyksen alapuolella. Kira kyllästyy helposti, jos palkkana tulee aina samanmakuinen herkku, sen vuoksi perusnamikokoelma on varsin vaihteleva. Kun häiriön määrä kasvaa, esimerkiksi toisen koiran ilmestyessä näköpiiriin tai ihmisohitustilanteissa, en kuitenkaan uskalla luottaa siihen, että palkka on tarpeeksi hyvä suhteessa häiriön voimakkuuteen. Siksi tarvitaan myös muunlaisia palkkioita.
2) Helposti kädestä tarjottava superherkku
Nämä namit on tarkoitettu ohitustilanteisiin ja toisten koirien bongaamiseen. Siis tilanteisiin, joissa reaktiokynnys saattaisi ylittyä, jos tapahtuu jotain yllättävää. Näitä nameja saa vain ja ainoastaan näissä tilanteessa, ei koskaan ikinä muulloin. Tähän tarkoitukseen sopii erinomaisesti Oscar lohiateria-pötkö (700g). Pötkö veitsellä puoliksi, ja puolikas pötkö mukaan lenkille (mahtuu kätevästi namitaskuun). Lohiateria on Kiralle ihan superherkkua, normaaleihin tilanteisiin se on ehkä vähän liiankin hyvää, koska se nostaa jo itsessään kierroksia (Kira jää itkemään pötkön perään kun namia ei tule silloin kun sitä sen omasta mielestä pitäisi tulla...). Vaikeampiin tilanteisiin lohiateria sopii kuitenkin täydellisesti. Lohiateria on tarpeeksi suuri herkku, että sillä palkitessa Kira pystyy tekemään töitä silloinkin, kun vieras koira tupsahtaa yhtäkkiä lähistölle. Lohipötkön koostumus on mielestäni juuri sopivaa tähän tarkoitukseen, se on helposti puristettavissa pötköstä, mutta ei kuitenkaan niin lötköä (etenkään kylmänä), että roiskuisi holtittomasti ympäriinsä. Muitakin pötkömallisia tuoreaterioita olen Kiralle kokeillut, mutta tämä on osoittautunut tähänastisista kokeiluista maistuvimmaksi.
 |
| Puolikas pötkö namitaskuun ja menoksi! |
Tämä nami on tarkoitettu ihan kaikkein vaikeimpiin tilanteisiin, jossa pitää pystyä katkaisemaan Kiran eskaloituvat kierrokset mahdollisimman nopeasti. Tai tilanteisiin, joissa Kira tekee jotain megasuperhyper-upeeta, esim. tajunnanräjäyttävän luoksetulon vaikeassa paikassa. Myöskään tätä herkkua ei saa koskaan ikinä muulloin. Hyvät lento-ominaisuudet ovat tärkeä juttu, koska Kiralle toimii hirmu vaikeissa tilanteissa tosi hyvin se, että heitän namin Kiran kuonon edestä häiriöstä poispäin. Namin liike herpaannuttaa Kiran tuijotuksen ja kääntää sen huomion ihan jonnekin muualle kuin siihen hirveäänkamalaan koiraan, joka pääsi vähän liian lähelle. Koska heitän namin poispäin häiriöstä, sen avulla saa nopeasti otettua myös lisää etäisyyttä, jonka jälkeen voinkin siirtyä palkkaamaan lohiateriapötköllä. Namin perässä juokseminen purkaa osittain myös kierroksia ja maan haistelu namia etsien rauhoittaa. Oikein toimiva ratkaisu siis. Lentäväksi supermegaherkuksi meillä on valikoitunut Oscarin pakasteena myytävät Lemmikin Mahapullat (1kg). Mahapullat ovat tosiaan lähes puhdasta naudan mahaa, ja jos joku on haistanut sitä tavaraa, niin haju ei varmasti ikinä unohdu.. Jäisinä mahapullat eivät onneksi löyhkää ihan niin pahalle. Jäisinä mahapullat myös pysyvät hyvin kasassa ja niitä on helpompi heitellä. Koiralle pullat maistuvat, ja milläs muulla onkaan väliä.
 |
| Maistuisi! |
 |
| Kovalla käytöllä ollut namitasku |
Hyviä vinkkejä! MInullakin on monenlaista lihaa mukana. Ainut ongelma, että jos ei ohitettavia koiria tulekaan vastaan, niin lihat menevät huonoksi :-) Ja kun minulla on pieni koira niin täyttyy niin nopeasti, jos tarjoaa isoja paloja. Ja viimeisenä ongelmana, että mikään herkku ei maita häiriössä vaikka häiriö olisi kaukana. :-)
VastaaPoistaKiitos kommentista! :) Minä säilytän namitaskuani lenkkien/treenien välissä aina jääkaapissa, jos sen sisällä on yhtään tuoretta lihaa, kalaa tai juustoa. Näin säilytettynä en ole havainnut suurempia ongelmia palkkioiden säilyvyyden kanssa. Ns. kuiva tavarahan säilyy ihan huoneenlämmössäkin. Ja jos namia ei lenkillä kulu, niin voihan aina kotona treenata jotain temppuja, jotteivät namit ehtisi pilaantua.
PoistaNamin koko kannattaa tietenkin suhteuttaa koiran kokoon, mutta koon pienentäminen vaikuttaa aina jonkin verran namin lentävyyteen (jos se on siis tärkeää), joten kompromisseja joutuu aina jonkin verran tekemään.
Minulla oli samanlaisia maistuvuusongelmia Kiran kanssa alkuvaiheessa, nami ei siis maistunut kun ympäristössä tapahtui jotain jännittävää. Meillä ongelma ratkesi lisäämällä etäisyyttä ja käyttämällä korkea-arvoisempaa palkkaa. Ympäristön häiriöiden voimakkuus ja palkan arvo kilpailevat aina keskenään. Kun häiriöt lisääntyvät/voimistuvat, pitäisi palkan arvon myös kasvaa samassa suhteessa, jotta palkka olisi häiriöitä voimakkaampi. Jos nami maistuu häiriöttömässä ympäristössä, mutta ei enää kelpaa häiriön läsnäollessa, niin käsittääkseni se kyllä kertoo siitä, että häiriö on liian voimakas ja koira liian stressaantunut/kierroksilla tilanteessa. Siihen voi auttaa etäisyyden lisääminen, korkea-arvoisemman palkan käyttäminen, namin antotavan muutos ja/tai oman etäisyyden lyhentäminen koiraan.
Jo pelkästään namin antotavalla on Kiralle iso merkitys. Namin heittäminen on kaikkein varmin tapa, johon Kira reagoi 99% tapauksista, siis vaikeissakin tilanteissa. Kädestä annettuun namiin Kira reagoi aina vähän huonommin jos ympärillä on yhtään häiriötä. Lisäksi, jos etäisyys omaan koiraan on suuri, koira joutuu hakemaan namin kauempaa, jolloin se heikentää namin arvoa suhteessa häiriöihin.
Ostoslistalle kyllä laitoin nuo mainitsemasi herkut :-) Kokeilen niillä huomenissa. Kyllä minäkin laitan jääkaappiin lihat, jos ei ulkoillessa mene. Käytän luoksetuloharjoituksissa myöskin, jos ei tule ohitustilanteita tai muuta kiihdyttävää lenkillä. Kaksi päivää pysyvät jääkaapissa hyvinä, sitten heitän jo roskiin, jos ei ole tullut käyttöä. Olenkin alkanut kokeilemaan tuota heittämistä. Joskus onnistuu ja joskus ei. Etäisyyttä ei aina pääse lisäämään. Pienessä koirassa on se hankaluus, että maha täyttyy pian. Ison koiran kanssa tuota ei ongelmaa ei ollut :-) Kaikki meni mitä tarjolle laittoi. Kiitos jälleen hyvästä artikkelista!
VastaaPoista